Ilonan kanssa lenkillä auringon laskun aikaan.
Keksimme käydä myllyllä auringon laskun jälkeen. Oli hieno väritys ilmassa.
Usva nousi pellon ylle.
Pellolla huomasin, että kuukin nousi. Palattiin takaisin myllylle ja kuu loi mukavan tunnelman sinne.
Entä jos sattuisi revontuletkin loimuamaa. Päätin odotella pimeää. Oli vähän huonoakin tuuria, taivaalle alkoi kertyä pilviä. Samoin revontulia pilviverhon taakse.
Ei näkynyt tämän kummemmin. Onneksi kuu ehti loistaa vähän ennen ja sain otettua muutaman kuu kuvan. Lähdin kotia kohti Jämsän sillan kautta. Enpä arvannut vielä tässä vaiheessa , minkä shown tulisin näkemään.
Toisella puolella myllyn kohdalla taivas alkoi kirkastua. Nuo viirut taivaalla on Vattajan sotaharjoituksen suihkareiden jälkiä.
Ooteltiin otavan alla, jospa revontulet syttyisivät kunnolla. Kyllä ne syttyivätkin.
Koko ajan oli pieni sumu ja usva.
Tämä loimu meni koko taivaan päästä päähän Alkupää.
Loppupää loimusta.
Jokivarressa kävin katsomassa, josko myllystä saisi kuvan. Siellähän se on, mutta harmi vain , että mylly jäi varjon puolelle. Vastarannan kuu valaisi mukavasti ja revontuletkin heijastuivat Lestijoesta.
Siellä se mylly on.
Käännyimpä katsomaan myös taakseni. OHO.
Kotonakin ne vielä näkyi hernerokkasumun takana. Toisaalta oli ehkä onnikin, kun sumu sai lähtemään revontulia katsomasta. Aamulla piti kuitenkin herätä 04.30 töihin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti