Työkaverin kanssa päätimme lähteä Rahjaan "potkurivaellukselle" Loppiaisviikolla. Pakkaslukemat oli 20 paremmalla puolella, mutta kylmä ei ollut missään vaiheessa reissua. Ensimmäisellä tauolla ihmeteltiin valtavia lahnoja ,jotka verkkomiehet olivat jäälle jättäneet. Nyt ne olivat mm merikotkien ruoka-apajia.
Tähän vuoden aikaan päivälläkin on pitkät varjot.
Ilma oli kuulakas ja siltä se näyttikin.
Mietiskelyä ollakko varjossa vai mennäkkö auringon lämpöön?
Aurinko paistoi Mustassa salmessa.
Koivukarin mökkikään ei ollut lämmin , vaikka aurinko paistoi ikkunasta.
Mutta kohta siellä tarkeni.
Uskotaan , on se kotka.
Jätimme tavarat mökille ja läksimme iltacruisingille potkureilla. Enpä olisi uskonut reissulle lähtiessä, kuinka erinomainen kulkine potkukelkka tällä kelillä oli. Rinkat ei painanut ollenkaan ja saaristossa kiertely oli kevyttä ja nopeaa.
Valoa ja varjoa.
Vanhoja railoja.
Oltiinhan sitä rantalomalla.
Tähystäjä katselee sulaa.
Siellä se sula on ja höyryävän kuumaa vettä.
Mökkirannan näkymiä.
Mökki ja kuun valoa.
Revontulet kruunasi illan.
Balls on fire.
Aamutoimia. Kyllähän se ennenkin on todettu , kuinka hyvin mökissä viihtyy ja tarkenee. Seuraavien on mukava tulla siistiin mökkiin ,jossa puut on valmiina. Eipä sitä tiedä, vaikka se olisi joku olii minä...
Yöllä revontulien lisäefektinä oli hieno pauke ja vonkuna, jonka aiheutti pakkanen ja tuuli. Tuuli ajoi veden saaren rannasta ja aamulla jäät oli vajonneet liki puoli metriä.
Kotimatka alkoi...
... suunta tuota kohti...
ME!
Onnellisesti sataman rannassa.
OLIPAHAN HIENO REISSU.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti