Pikkuruinen aurinko. Aina ei auringon laskut ole kovin värikkäitä, tärkeintä lienee tunnelma.
Ja tientenkin tunnelman takaa hyvä kaverini Ilona.
Kuukin näkyi.
Kaverukset iltaa istumassa ja tunnelmoimassa.
Enää ei tule kunnon pimeää ja sumu toi oman tunnelmansa.
Pysähdyin myös Lestijoen sillalla.
Aurinkokin kuulotti koko ajan ja pitihän sitä ihailla.
Kosteutta riitti pisaroina.
Salomonin myrskyn vesisateet kastelivat pellot.
Auringon nousu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti