Poskelleen mennyt Poskeisen reissu. Ja koko lähtöhässäkkä.

Alkukommellusten jälkeen reissuun lähtijät olivat vielä aikas tohkeissaan. Lähtö Kannuksesta oli heti alkujaan hieman hankala. Auton avaimia ei löytynyt mistään (ei vieläkään), lompakkoa kaivaessani mukaan ....no joo, olihan se tallessa, toisen takin taskussa...pesukoneessa ja pesukonekin oli jo tietysti päällä. Kaipa se kuitenkin on nykyaikaa tuo rahan pesukin. No nyt oltiin kuitenkin Kuivajärven jäällä suuntana Poskeisen kämppä. Taietaan ehtiäkkin sinne ennen pimeää.?

Ilonallakin oli pitkästä aikaa vapaus juosta. Takajalan polvi toimi hyvin, MUTTA, ei voi olla totta, Ilona alkoi nilkuttamaan etujalkaansa.

Maasto Poskeiselle näi talvi aikaan on todella helppo jäitä pitkin, senkin totesin perillä mökillä.

Eessä häämöttää Kirvesheikin taukopaikka. Sukset luistivat tosi hyvin ja pitoakin jäällä piisasi.

Kirvesheikin kanavan "tekele",  ja silta sen yli.

Yes Poskeisen kämppä.  Ja sisällä selvisi helppokulkuisuuden haittapuolikin, tai ei tosiaankaan selvinnyt. Ovi oli sisältä käsin kiinni ja herätin sieltä kaverin , joka oli melkoisessa tuubassa ja kämppäkin sen mukainen. Lämpötila kämpässä oli likellä saunaa. Ei oikein houkutellut yöpyminen tarjolla olleessa parisängyssä. Join kahvit termospullosta ja päätin koettaa Kuivajärven  kodalla onneani. Siispä takaisin lähtöpaikkaani autolle..

Poskeisen vanha pieni sauna , joka ei enää ole käytössä.

Takaisin kohti Kuivajärven kotaa pimenevässä illassa. Keli oli aika pilvinen ja täydestä kuusta ei ollut hyötyä tällä kertaa.

Vielä riitti Ilonallakin virtaa, mutta vähän tämän jälkeen etujalka alkoi vaivata enemmälti ja hiihtelimme rauhassa loppumatkan.

Ilta pimeni ja kuvaaminen ilman jalustaa ei enää onnistunut. Laavullekkin pääsimme ja ja ja pitihän se arvata.... siellä ei ollutkaan puuta. Enää en viitsinyt kiusata Ilonaa, enkä itseänikään mahdollisuudella mennä Koukkujärven kodalle . Siispä lähdettiin taas takaisin autolle ja autolla kohti Kannusta. Joo olihan hienot maisemat, hyvä keli jne. MUTTA!!!!