Auringon lasku Pikkumansikassa.
Ajelimpa sitten venneen tarkistusreissulle Rahjaan ja samalla hönkällä kalasatamaan katsomaan, jospa näkyisi revontulia.
Näkyihän niitä, mutta sumu hävitti ne alkutekijöihin peittäen loimujen piirteet.
Siellä niitä olisi sumun takana.
Seuraavana iltana lähdin yöreissulle sorsan pyyntiin. Siiponjokisuulta ajelin Venekarin autiotuvalle.
Auringonlaskua lähdin katsomaan saaren pohjoispäähän. Sieltä ei näkynyt kunnolla laskua, mutta revontulia ajatellen se saattaisi olla huippupaikka...
Auringonlaskun jälkeen kävvin vielä kämpällä syömässä ja pastellitaivaalla näkyi kuun sirppi.
Evästauon jälkeen lähdin takaisin saaren nokkaan ja show alkoi heti kun valolta silmä sen erotti.
Auringon nousu kämpällä.
Edellisenä yönä kokeilin ja olinkin tyytyväinen kokeiluihin. Otin pokkarikameralla kuvia revontulien kuvaamisestani.
Pokkari kuia myös merellepäin.
Ja minä.
Se oli sellainen revontuliyö. Jostakin tänne loppuun tuli Norpanjärven kuvia?
No tavallaan sama aihe , olihan sielläkin revontulia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti